sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Luomu-kset

Tästä se alkaa. Ajattelin jakaa arjestamme myös ruokaan ja muuhun luomuun liittyvät oivallukset. Pesä puussa -blogiin päivitän enemmän ei-syötäviä kätten tuotoksia. Kerrottavaa on pöperöpuolella vaikka millä mitalla, joten täytettäköön tätä pikkuhiljaa. Vauva-arki rutistaa ajan hyvin tiiviiksi, joten pitänee kai lisätä vain tehokkuutta.

Perhessä on allergioita ja suurimpana ohjenuorana on maidottomuus. Tai paremminkin lehmänmaidottomuus. Seuraava ohjenuora on lisäaineettomuus ja tietenkin käsi kädessä tämän kanssa kulkee luomu. Kasvissyöjiä emme valitettavasti ole, mutta lihan osuus on huomattavasti pienempi kuin ennen. Kaikki tämä ei ole tapahtunut hetkessä vaan on tulosta viiden vuoden ruokaremontin jälkeen. Ja tämä remontti jatkuu koko ajan lisää, koska saamme uutta tietoa ja alan markkinat muuttuvat (onneksi) jo parempaan suuntaan.

Mikään ei tietenkään lähtenyt vapaaehtoisuudesta, yhtäkkisestä oivalluksesta tai ruokauskoon tulemisesta (nostettakoon hattua niille, joilla nuo konstit riittävät). Meillä vastaan tuli pakko, koska keskimmäinen lapsi syntyi huonovointisena, toisin sanoen hänen vatsansa ei ottanut vastaan juuri mitään. 

Reilun viiden vuoden jälkeen ollaan paljon viisaampia siitä, mitä suuhun laitamme. Emme syö monipuolisesti länsimaalaisen kultturin valtavirran valossa (markettien tarjonnan valossa), mutta syömme silti MONIpuolisesti, värikkäästi, puhtaasti ja ravinteikkaasti. Ihminen voi siis syödä olevinaan monipuolisesti syömällä kaikkea, mitä marketit tarjoavat. Siitä on tullut osa kulttuuria ja uskomme jo sen olevat normaalia. Ihmistä ei kuitenkaan ole tarkoitettu syömään sitä kaikkea, mitä värikkään muovipussit meille mainostavat. Ihmisen ei tarvitse saada kaikkea näille leveyspiirille eksoottista aina ja heti -tyyliin. Maalaisjärki on kadonnut yhä kauemmas ja olemme vieraantuneet siitä, mistä ruoka tulee ja miten se päätyy lautasellemme.  

Jos olet poikennut tästä valtavirrasta, olet saanut leiman viherpiipertäjänä, allergisena ongelmikkona tai muuten vain häiriötä ravintoloissa ja ruokatiskeillä aiheuttavana. Aivan kuin ruuan sisällön tai alkuperän kysyminen olisi väärin. Näin se koetaan, koska harvaa on enää kiinnostanut, mitä suuhunsa laittaa. Valmistajat ja kauppiaat ovat voineet myydä ihan mitä vaan, koska kansa ostaa halvan hinnan, paketin ulkoasun tai mainossloganeiden perusteella. Kevyttuotteet laihduttavat ja Aktiviat auttavat.

Onneksi kaikki on muuttumassa ja muidenkin vaihtoehtojen toteuttaminen mahdollista, jopa helppoa. No, jos ei ihan aloittelijalle helppoa, niin ainakin paljon helpompaa kuin ennen. Nostetaan hattua jälleen niille, jotka ovat toteuttaneet tämän 1980-1990-luvuilla.

Lähilukua harrastaville ilmoitettakoon, että emme ole ehdottomia, (siksi kyse ei ole mistään uskon noudattamisesta). Meidänkin perhe käy joskus hätätilanteessa Hesellä ja ehkä tulee karkkiakin maistettua. En halua moralisoida muita vaan tarkastella aihessa omasta näkökulmastamme. Vanhempina olemme vastuussa omista lapsistamme ja siitä, mitä he syövät. Uskokaa vaan, mitä taistelua meillä käydään karkkien ja muun vastaavan kanssa koko ajan! Lapset haluavat tietenkin sitä, mitä on kavereilla, naapureilla, kummeilla ja kaimoilla, eikä TV-mainonta tai kaupan hylly auta meitä yhtään!

Olen kuullut myös voivotteluja "Miten meidän lapsiparat eivät saa syödä karkkia", mikä sinänsä ei pidä paikkansa. Meillä herkutellaan ehkä liiankin kanssa, mutta herkku ei ole ensimmäinen MegaMixSuperPussi kassanjonon pielessä. Ja valitettavasti joskus sekin on, koska niiltä on vaikea välttyä kavereiden luona, synttäreillä, lahjana, elokuvareissulla eli spesiaalitilanteessa...ja joskus tuntuu, että spesiaalitilanne on koko ajan. Yritetään kuitenkin parhaamme ja nautitaan silti elämästä.

Toivon, että blogi antaa ideoita lukijoille, mutta parasta olisi myös itse saada uutta tietoa ja inspiraatiota tätä kautta. Kommentoikaa ja ideoikaa rohkeasti kanssani :)

Basilikaa kuivumassa...

3 kommenttia:

  1. Kivaa, jään heti seuraamaan. Kerrothan saman tien basilikan kuivausniksit ja käyttökohteita, johon sitä kuivana meinaat laittaa? Mulla on mökillä kasvanut kauhea pusikko, toivottavasti vielä hengissä...

    VastaaPoista
  2. Oioioi, haaveilen vaan kauheasta basilikapusikosta. Juuri eilen sanoin perheelle, että ensi vuonna panostetaan basilikaan! Taimen hinta on suht. kallis, koska on yksivuotinen. Itse istuttessa itää hitaasti, mutta aika varmasti ja sillä tapaa sitä saa paaaaljon.

    Basilika on kuivunut meillä parhaiten kuivassa huoneilmassa, mielellään todella kuiva kesäpäivä (nyt jo vähän nihkeämpää), mutta ehkä takan tai patterin läheisyydessä. Myös tämän vuoksi basilika kannattaa kuivata heti, kun se on parhaimmillaan eli pisin kesää.

    Basilika on todella herkkä tummumaan liian kuumassa kuivuessaan. Olen kokeillut mm. mietoa uunia sekä kuivuria ja överiksi meni. Miedosta saunasta ei ole kokemusta.

    Mahdollisimman nopea kuivatus olisi kuitenkin tärkeää, ettei loju päiväkausia pöydällä. Tänä vuonna kuivui mökillä muutamassa hellepäivässä huoneessa, jonka pidin pimeänä (pitäisi auttaa pitämään väriä). Asettelen yrtit aika usein keittiöpyyhkeen päälle kuivumaan. Tehokkaampi olisi harso, joka saisi ilmaa alakautta (olisko metallinen vaatekori-harsoviritelmä hyvä...)

    Kuivuttuaan laitan yrtit lasipurkkeihin, jotka sijaitsevat lähellä liettä. Basilikaa murskaan ruuanlaittovaiheessa tomaattikastikkeisiin (käytetään aika paljon sitä tetramallista luomutomaattimurskaa), joka ei ole kovin kallis luomutuote.

    Pitsan päälle laitan basilikaa oreganon kanssa, jos basilikavarastoa vielä on. Yleensä se kuluu nopeiten. Jokunen vuosi sitten, kun keskimmäinen oli 2-vuotias, hän otti täysinäisen basilikalasipurkin ja pudotti sen kivilattialle. Siinä meni koko vuoden sato.

    Mutta toinen aivan loistava keino säilöä basilikaa on soseuttaa se pinjansiementen ja parmesaanin (meillä lampaanjuusto ajaa samaa asiaa) sekä oliiviöljyn kanssa. Eli tehdä pestoa. Ja jos sitä tulee enemmän kuin kerta-annokseen, voi pakastaa talven varalle! Tällöin basilikaviljelmien pitää kyllä olla aika suuret.

    VastaaPoista
  3. Ihan muista jutuista rönsyilin sitten lukemaan myös tänne blogiisi ja yllätyin mukavasti :)
    Meillä Äiti ja poika ollaan pahemmin allergisia ja hitaahkon remontin tuloksena jäimme myös koko poppoo maidottomalle ja siirrymme myös gluteenittomaan hiljalleen. Luomua suositaan ja otettiin innoissan vastaan tietoa, että tänne meidänkin korpimaahan saadaan luomuruokapiiri nyt vihdoinkin aikaan.

    Maitoa ja suomalaista maitohypeä olen tutkinut päästä varpaisiin ja eräs mielenkiintoisin alan juttujen tutkija ja kirjoittaja on Olli Sovijärvi, kannattaa tutustua blogiinsa. Sen johdosta maidonjuonnille tuli lopullinen piste :)
    Mutta mitään ruoka- tai ruokavalio-uskovaisia ei täältäkään löydy. Itse asiassa karsastan vähän jo koko aihetta.
    Eniten näissä muutoksen tuulissa on kiukuttanut se, ettei mm. päivähoidossa tai kouluissa anneta perheen päättää mitä lapselle syötetään, vaan vaativat todisteet allergioista ynnä muuta potaskaa, jotta lapsi olisi oikeutettu erikoisruokavalioon kunnan kustantamana.

    Jään mielenkiinnolla seuraamaan blogia :)

    VastaaPoista