Joululahjakirjat saa nykyisin tilattua netistä kilpailukykyisin hinnoin ja samalla välttyy tungokselta! Ei siis mikään huono homma, kun vaan keksii, mitä sieltä etsiä. Kirjakauppojen kahlaaminen on jotenkin vaikealukuista netin kautta. Tässä muutamia pommivarmoja vinkkejä!
Kemikaalicocktailin kirjoittajan, Noora Shinglerin, Marjoja ja maskaraa on mun mielestä lahjakirjojen aatelinen, täysin kotimainen ja omaan hyllyyn sen vuoksi hyvä, että sisältää joitakin reseptejä. Oli ällistyttävää lukea, miten joku syö samalla tavalla kuin itse. Joku toinen on siis käynyt samoja asioita läpi samaan aikaan, vaikkakin hieman eri syistä. Suuri ero on ehkä siinä, että itse en käytä ulkomaisia hedelmiä juurikaan ja saatan toisinaan käyttää sokeria ja hiivaa kirjoittajaa enemmän, mutta maidottomuus, venhättömyys, lisäaineettomuus, marjat, luomu jne. ovat täälläkin arkea. Suurin osa kirjasta on ruuasta, mutta sopiva lisäys tulee myös kosmetiikkaosuudesta. Naisille osuva lahja, vaikka toivoisin miestenkin lukevan tämän ;) Nykyään Noora kirjoittaa täällä.
Ja sitten miehille tai siis tottakai myös naisille, mutta tämä menee miehille varmasti. Ruotsalaisen Mats-Eric Nilssonin kirjat ovat niin suoraa puhetta, ettei miehen keskittymiskyky katkea. Nämä sisältävät sellaista tietoa, jotka kuluttajien olisi EHDOTTOMASTI tiedettävä. Jos siis ostat mitä tahansa ruokakaupasta, haluat tietää näiden kirjojen jutut. Toisin sanoen on aivan pöyristyttävää, mitä kaikkea me syömme, josta meillä ei ole hajuakaan. Suurin osa ei varmaan halua tietääkään, mitä suuhunsa laittaa. Tämä heppu kertoo hyvin ytimekkäästi asiansa ja miehille iskee varmasti hyvin tekninen kirjoitustyyli. Ei voi sanoa muuta kuin voi apua, mitä kaikkea ja miten tärkeitä asioita meiltä kuluttajilta pimitetään. Niitäkään säädöksiä, mitä valmistajille on annettu, ei oikein tahdota noudattaa.
"Ruotsalaisessa Coopsin 360 gramman kääretortussa on tuoteselostuksen perusteella arviolta noin kaksi vadelmaa." (Aitoa ruokaa, s.101) Suomalaisessa Pirkan vastaavassa on BTW 18 E-lisäainetta ja sen lisäksi numeroimattomat, esim. keinotekoiset aromit. Miehiä saattaa myös kiinnostaa, miten suomalaiset (hyvin tavannomaiset, joita sinäkin olen a i v a n varmasti syönyt!) eineslihapullat ovatkin yllättäen valmistettu broilerinlihasta ja -nahasta. Vaikka kirjoittaja on ruotsalainen, otetaan suomalaiset tuotteet todella hyvin mukaan tarkasteltaviksi. Suosittelen siis ehdottomasti jokaiselle, joka joskus laittaa ruokaa suuhunsa!
Aurinkoista ruokaa on hieman vanhempi kirja, joka on hyvä perusteos uudenlaisen ruokakulttuurin omaksumiselle. Sen avulla aikoinaan tavasin muun muassa itujen idättämisohjeet. Tätä kirjaa näkee yhä vain myynnissä, eikä ihme. Ruohonjuuresta saadun ohjeen mukaan idätän nykyisin idut tosin metallisiivilässä, mikä on huippukeksintö. Asetan siivilän rasian päälle, jotta vedet pääsevät valumaan pois iduista ja laitan päälle kannen. Viritelmä ei siis tietenkään saa olla tiivis vaan sen pitää hengittää homehtumisen estämiseksi. Koska meillä ei ole keittiössä lainkaan yläkaappeja, kasvavat idut ihan ulos vedettävässä laatikostossa. Sieltä nostan siivilän pari kertaa päivässä huuhdeltavaksi haalealla vedellä ja parissa päivässä satsi on valmis. Tässä tavallisimpia ituja. Itse en ole vielä aloittanut itukautta eli tällä hetkellä ollaan nautittu vielä syksyn sadosta, esim. viimeinen pumpkin eli oranssi kurpitsa halkaistiin viime viikolla. Olen myös ilman huonoa omatuntoa tyhjentänyt pakastinta marjoista piittaamatta siitä loppuvatko ne kesken. Syötäväksihän ne on tarkoitettu ja parempia tietenkin, mitä nopeammin ne syö! Itukausi alkaa sitten joulun jälkeen ja siihenkin ehtii vielä kyllästyä ennen uutta tuoretta satoa. Harva muuten tietää, miten paljon idut sisältävät mm. c-vitamiinia!
Niksikirjat ovat todella hyviä hyllyntäytteitä eli näitä ei kertalukemalla sisäistä. Aivan mielettömän simppeleitä ja hyviä niksejä, joista suurin osa on unohdettu markkinoiden tuotua kallita tuotteita tarjolle. Meillä on muun muassa monet pesuaineet vaihdettu soodaan, etikkaan ja mäntysuopaan, koska mikään kaupan tuote ei ole niin tehokas, puhumattakaan kemiallisista aineista...Nämä kirjat sopii kaikenikäisille. Vähän vanhemmatkin muistavat näitä lukiessaan, että ai niin, oma äiti aikoinaan tekikin näin. Jostain syystä käytännöt vain unohtuivat, kun olevinaan helppoa tuli tarjolle. Helpompaa kylläkin on olla vähemmässä orjuudessa markkinaihmeiden kanssa. Esim. ne kuuluisat kylpyhuoneen saumat eivät meillä puhdistu millään muulla niin hyvin kuin soodalla ja etikalla... Etikan hajun kyllä kestää, se haihtuu nopeasti pois. Parempi se kuin kemiallinen katku.
Tämä viimeisin on hieman out of season jouluna, mutta toivottavasti siitä olisi hyötynä ensi vuonna... Sitä pitää itsekin asennoitua uuteen satokauteen niin, ettei silloin ole olevinaan maailman kiireisin ja jätä kaikkea tekemättä. Kyllä sitä niin kaduttaa talven aikana, kun yrittää etsiä kunnon ruokaa kivien alta.
