Kauraihme!

Keksin jotain aivan uutta, jos nyt ei maailmassa kuitenkaan, mutta itselle uutta ;D Olen juonut nyt koko syksyn marjapirtelöitä lähes joka päivä ja vatsa kiittää. Ja kun leipääkin syö vain pari kertaa korkeintaan viikossa (vehnätöntä) niin vatsa toimii. Siis täysin päinvastoin, kun suomalaisten ruokasuositusten mukaisesti. Se leipämäärä, mitä meidän käsketään syömään on ihan leipomoiden humpuukia. Marjoista ja kasviksista saatavat kuidut on niiiin paljon parempia ja se on tullut todistetuksi omalle vatsalle vihdoin. Mutta tämä ei siis ollut se uusi asia, tästä leipäaiheesta kirjoittaa Noora Shingler Marjoja ja maskaraa -kirjassa, jota suosittelen todella!

Kuvan pirtelöön on menossa mustikoita, soijamaitoa, luomumanteleita, avokadoa ja hunajaa

Uusi keksintö on se, että laitan pirtelöön kaurapuuron jämät! Tuloksesta tulee aivan loistava! Pehmeä, samettinen ja kiinteämpi. Se kannattaa nauttia mahdollisimman nopeasti tai toisin sanoen jääkapissa kauran maku muuttuu siksi kauramaiseksi mauksi, mistä lapsena ei pidetty ja mitä perustehotuotetutkaurapuurot ovat muutenkin, kovaa ja terävän makuista. 

Meillä kaurapuurolle asetetaan korkea rima! Sen yli on toistaiseksi yltänyt vain lähiluomutilamme kaurapuuro sekä Siimeksen kaurapuuro, jonka suurkuluttajia ollaan! Se suojaa vatsaa ja jos olen muutaman päivän ollut syömättä sitä niin kyllä tuntuu vatsassa. Kaura on niin laadukasta ja käsittelemätöntä, että tehdään puuro veteen. Joukkoon hieman suolaa ja rasvaa. Pojat syövät sen sellaisenaan tai pienellä sokerilla. Minä laitan päälle kourallisen marjoja, useimmiten mustikkaa, koska vadelmaa on niin vähän. Myös puolukka käy, viinimarja ja kokonaiset karviaiset. Kippaan marjat jäisenä päälle ja puuro on heti sopivaa syötäväksi! Ollaan syöty viime vuosina kilomäärin tuota Siimestä vasemmalla ;) (kuva Siimeksen nettisivuilta)

Tuote, jolla vierotin itseäni pois lehmänmaidosta näkyy alla. (silloin en uskaltanut vielä juoda sellaisenaan soijamaitoa, koska olen ollut aina maidon mausta tarkka). Tähän ruusunmarjakiisseliin tutustuin jo teinivuosina, mutta viime vuodet olen ollut melko koukussa siihen. Kukkarolle huono juttu, mutta ruusunmarjakiisseliä ei niin vain itse tehdä. Tämä on myös täydellistä puuron päälle, murojen kanssa, sellaisenaan juomana, maustamattoman soijajugurtin kanssa tai pirtelössä tykö. Kaupan kiisseleiden kanssa saa olla todella varovainen. Ne ovat pääosin täyttä potaskaa! Lightversiot ja sokerittomat sisältävät lisättyä VETTÄ ja MAKEUTUSAINETTA. Ja siitä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Tämä ruusunmarjakiisseli on todellakin ainoa kiisseli, mitä kaupasta kotiin tuon. Muuten kiisselit tehdään itse. Panostaisin enemmän kunnon marjojen hankkimiseen! Kätevin tapa tehdä kiisseli on sekoittaa kylmä vesi ja perunajauho ja keittää ne keskenään läpinäkyväksi kiisseliksi. Kun se on valmista, lisätään mehu (jopa jäinen) ja jäiset marjat, jotka jäähdyttävät sopan heti syötäväksi. Näin ei tule myöskään kiehutettua marjojen c-vitamiineja huitin tuuttiin.

Kaurainen aamu- tai välipalapirtelö

• Kaurapuuron jämät (1-2 dl)
• Reilu kourallinen JÄISIÄ(*) marjoja (1-2 dl)
• Saman verran nestettä eli kauramaito, soijamaitoa, (soijavaniljamaito paheellinen superelämys) tms. (1-2dl)
• Makeutukseen hunajaa tai muutamia kuivattuja luomutaateleita!

Sekoitetaan kaikki blenderissä tai sauvasekottimella, kaurapuuro menee nopeasti hienoksi ja erityisesti Siimeksen menee sametiksi, eikä rakeeksi. Pirkan luomukaurapuuroa EI siis voi verratakaan oikeaan kaurapuuroon. Meillä käytetetään sitä vain joskus, kun haluaa pientä vaihtelua. Taateli vaatii hieman enemmän työstöä, mutta menee silpuksi aika helposti. Jos joku pelkää taatelia niin aivan turhaan! Pirtelöön se jättää loistavan maun ja makeuden.

 

Kuivatut luomutaatelit ovat sitten eri juttu kuin esim. Pirkan kuivatut taatelit. Olen käyttänyt luomutaateleita syksyn aikana paljon ja viime kerralla niitä ei ollut kaupassa saatavana. Mies osti Pirkan ei-luomua ja laitoin sitä sitten vanhaan tapaan. Ihmettelin, kun vauvan kasvoihin alkoi tulla näppyjä, joita meille tulee lisäaineista. Kävin läpi omia syömisiäni, enkä oikein keksinyt, että olisin syönyt mitään "kiellettyä". Sitten viime torstaina satuin kurkkaamaan Pirkan taatelipussin kylkeen. Sisältää taateleiden lisäksi SÄILÖNTÄainetta E202, siis kuivatut taatelit! Pistää niin vihaksi, nuo säilöntäaineet kun ovat meille pahimmasta päästä. Ei olisi tullut itsellä mieleenkään. Tässä siis esimerkki jälleen siitä, miten hyllyn vastaava naapurituote on lisäaineeton, mutta toiseen tungettu sontaa ihan vain varmuuden vuoksi. Niinkin pieni määrä kuin muutaman säilöntäaineellisen taatelin syöminen aiheutti mystisen ihottuman, joka loppui kyllä heti, kun jätin taatelit laatikkoon. Tekisi mieli palauttaa avaamaton pussi kokonaan.

Kuvassa luomusarjaa, jota todella suosittelen. Kaapista löytyy myös rusinoita, aprikooseja ja viikunoita. Viikuna on pirtelössä monelle ehkä hieman eksoottisempi kokemus, mutta taateli todella mieto makeuttaja.

(*)HUOM! Mitä enemmän laitat joukkoon jäisiä marjoja sitä enemmän siitä tulee sorbettimaista. Ja tämä versio ei ole epäterveellistä! Olen jopa verrannut sitä jäätelöön ja tämä kyllä voittaa! Ei tule pahaa jälkiolotilaa, kuten jäätelöstä (meillä ihan tofujäätelö tms.) ja jäätelöstä tulee aina niitä säilöntäainenäppyjä. Ja kun marjoja on PALJON ja JÄISIÄ niin pirtelö on uskomattoman piristävä. Sitä kannattaa siis kokeilla kahvijanon kolkutellessa!

Lopuksi pieni tietoisku kaurasta. Kun Paavo Nurmi voitti aikoinaan hurjan määrän olympiakultaa (lähes kaikki juoksulajit, juu, kyllä suomalainen...), hänen aamupalaansa ihmeteltiin kisapaikalla. Herra söi nimittäin kaurapuuroa. Muiden maiden edustajat naureskelivat, että sehän on hevosten ruokaa. Paavo Nurmi kommentoi tähän sitten, että sen vuoksi hän juokseekin kuin hevonen.

Minä jatkan ompelunkoneen polkemista kuin hevonen...